Koronakesän kulttuurimatkailukohde on tänä kesänä Iisalmessa! Tule ihmettelemään Euroopan pisintä koivukujaa ja tutustumaan kuvanveistäjien näyttelyyn puistossa, jonne on vapaa pääsy. Heinäkuussa tuolla koivukujalla järjestetään jo kolmannen kerran kuvanveistotaiteen näyttely, Koivukujabiennaali 2021.
Tämänvuotisen näyttelyn otsikkona on Ihmisen osa. Kukin taiteilija tulkitsee teoksissaan omalla persoonallisella tavallaan sitä, mitä kaikkea elämä ja ihmisenä oleminen muuttuvassa maailmassa tänä päivänä mahtaa tarkoittaa. Miten taiteilija elämää tulkitsee? Ahdistaako yhteiskunnallinen murros tai ilmastonmuutos? Miten yksilön sisäiset tai sosiaaliset paineet heijastuvat taiteessa? Entä sukupuolten välinen tasa-arvo tai erilaisuus?
Ahdistaako ajan ratas ja ihmisen elämänkaaren lyhyys? Mitä ajatuksia syntymä, lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus herättää? Entä pelottaako kuolema?
Näyttelyn kuraattori, taiteilijaprofessori Kaarina Kaikkonen on kutsunut synnyinkaupunkiinsa joukon taiteilijoita, jotka ovat valtakunnallisesti tunnettuja kuvanveistäjiä ja lähtöisin eri puolilta Suomea.
Näyttelyyn osallistuvat Anna-Kaisa Ant-Wuorinen, taiteilijapari Andy Best ja Merja Puustinen, Heimo Suntio, Nora Tapper, Aaron Heino, Marjukka Korhonen, Jouni Airaksinen, Panu Rytkönen ja Kaarina Kaikkonen.
TAITEILIJAT
Anna-Kaisa Ant-Wuorinen on syntynyt Helsingissä. Häntä kiinnostaa ihmisen kohtalo ja rooli osana suurempaa kokonaisuutta. Materiaalina on usein ihmisen tuottamat ja käyttämät esineet tai teollisesti valmistetut massatuotteet. Autokulta- teos saa motokseen seuraavan runon: Ei kai tule tora ja heilu Mora, kun on porattu Bora? Ei lennä enää Boran alla sora. Kukoistaa saa flora. Ou Glendora ja nukkekodin Nora! Allora. Bora vai spora?
Taiteilijapari Andy Best ja Merja Puustinen. Merja Puustinen on syntynyt Haminassa ja hän on työskennellyt yhdessä englantilaistaustaisen Andy Bestin kanssa vuodesta 1992. Andy on myös Kuvataideakatemian kuvanveiston professori. Merjan ja Andyn teosten leikkimielisyys yhdistyy myytteihin, älylliseen provokaatioon ja yhteiskuntakritiikkiin. Tunteen, muodon ja värien rikkaus yhdistyvät iloon ja positiiviseen leikkiin heidän teoksissaan.
Heimo Suntio on syntynyt Kotkassa. Erilaisten elementtien, materiaalien ja tekniikoiden yhdisteleminen on ominaista Heimo Suntion taiteelle. Hänen teoksissaan elämä ja taide näyttäytyvät epäsovinnaisin rinnastuksin ja joskus unenomaisen yllättävästi katsojan konventioita hajottaen. Ihmisenä olemisen ristiriitaisuus on keskeinen teema hänen taiteessaan. Hän on tehnyt myös julkisia teoksia, mm Pelle Miljoonaa kuvaavan veistoksen Haminaan.
Nora Tapper on syntynyt Konginkankaalla. Hän opiskeli ensin arkkitehtuuria mutta sitten häntä kiehtoi ajatus saada tehdä itse: ”olen aina halunnut tehdä työtä omilla käsilläni, tunkea nyrkit saveen ja toteuttaa ideat valmiiksi alusta loppuun itse”. Tapperille läheisimmät materiaalit ovat puu ja keramiikka. Suurikokoisten tilallisten veistosten lähtökohtina ovat muistoihin ja muistikuviin perustuvat kokemukset erilaisista ihmisen rakentamista tiloista, vinttikamarista, ruokakomerosta, maitolaiturista. Maiseman, valon, vuorokauden ja vuodenajan havainnoinnilla on tärkeä osa veistämisessä. Vanhojen valokuvien pohjalta Tapper on veistänyt puufiguureja, jotka käsittelevät ihmisten välisiä suhteita.
Aaron Heino on syntynyt Porissa ja asuu Kuhmoisissa. Hänen dynaamiset veistoksensa leikittelevät maskuliinisen ja feminiinisen välisellä jännitteellä hyödyntäen pop-taiteen muotokieltä. Hän kuvaa töissään ihmisen sisästä ja ulkoista olemusta. Klassiset kuvanveiston materiaalit, kuten marmori ja graniitti yhdistyvät Heinolla kiinnostavasti teräkseen, lasikuituun ja maalattuun alumiiniin. Suomen taideakatemian vuonna 2019 palkitseman Aaron Heinon näyttely nähdään Emman taidemuseossa Espoossa kesällä 2021.
Marjukka Korhonen on syntynyt Lappeenrannassa. Korhosen tuotannon skaala on laaja. Se ulottuu yksittäisistä veistoksista laajoihin julkisen ympäristön suunnittelutöihin. Koivukujabiennaaliin tulevissa töissä hän tutkii ihmisenä olemisen moninaisuutta. Tämä tulee näkyväksi hahmoissa, joissa on tuotu yhteen feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta, seksuaalisuutta ja kokemuksia erilaisuudesta. Hahmot saattavat kokea samanaikaisesti monia erilaisia tunteita: voimakasta läsnäoloa tai arkuutta, impulsiivisuutta, kompleksisuutta tai yksinäisyyttä.. Ne voivat olla sadun kaltaisia kuvitteellisia hahmoja, joskus ihmisestä ja eläimestä yhdistyneitä hahmoja, jotka eivät ole tästä maailmasta.
Jouni Airaksinen on syntynyt ja asuu Kuopiossa. Jouni Airaksisen taiteen teema on koko hänen taiteilijanuransa ajan ollut mieshahmo. Tämä arkkityyppinen valinta on avannut tekijälleen mahdollisuuden tulkita ihmisen olemassaoloa laajimmassa mahdollisessa mitassa. Airaksisen taide on sivunnut jokaisen kohdalle tulevia myyttejä: syntyminen, kasvaminen, työ, kuolema. Hänen teoksensa ovat helposti lähestyttäviä mutta niiden tyhjentävä analysointi mahdotonta. Taitavasti tilaa haltuun ottavissa veistoksissa henkilökohtainen ja yleinen kietoutuvat toisiinsa ja kertovat tarinaa.
Panu Rytkönen on lähtöisin Iisalmesta. Hän on tarinallista ja tilallista taidetta tekevä kuvanveistäjä. Teosten aiheet ovat usein historiallisia, pohjautuen vanhaan taiteeseen ja arkkitehtuuriin. Ihmistä kuvatessaan hän veistää sekä kurjalistoa että kuninkaita ja kuningattaria, ja hän liittää teoksiinsa mielellään myös vanhoja esineitä ja kirjoja. Tekeminen on käsityöläismäisen kuvanveiston ja käsitteellisen nykytaiteen yhtymässä. Panu Rytkösellä on tulossa yksityisnäyttely galleria Sculptoriin vuonna 2022, ja moniosainen julkinen veistos Jätkäsaareen.
Kaarina Kaikkonen on syntynyt Iisalmessa. Hän on tehnyt paljon mittavia tilallisia teoksia moniin maihin ja materiaalina on usein ihmisen käyttämät tavarat tai vaatteet. Ihmisenä olemisen monet puolet ovat tunnusomainen teema hänen teoksissaan. Hän on tehnyt myös monia julkisia pysyviä teoksia ja voitti Matti Nykäsen muistomerkkikilpailun. Höyhen – teos valmistuu Jyväskylään vuonna 2022.
Kuvassa Anna-Kaisa Ant-Wuorisen Autokulta-teos.
